Bodom Night + Bodom Trail = Bodom Double
Tänä vuonna kun omaa paikkaansa Bodom Trailille kärkkyi ja koneen äärellä tuli päivitä nappia paineltua ei ollut suunnitelmissa mennä tuota tuplaa.
Onneksi arpa oli suosiollinen ja tuli mahdollisuus kokea tuo Bodom Nightin taika.
Perjantaina ennen tuota iltakisaa oli jotenkin väsynyt ja voimaton olo, vähän sellainen että mennään nyt paikan päälle kun pakko on mennä. No kyllä se fiilis sitten jo tapahtuma paikalle muuttui ja väsymyskin väistyi.
Itselläni oli ajatuksissa juosta sellaista vauhtia että jää lauantaiksi vielä paukkuja mutta ei ihan retkivauhtia kuitenkaan. Toinen suunnitelma oli pysyä letkan perässä niin ettei tarvitse hirveän usein olla se ensimmäinen, tämä lähinnä olemattomien suunnistustaitojeni takia :)
Tavoitteissa onnistuttiin ja muutenkin tuosta jäi todella hyvä fiilis. Kyllä siinä oli jotain omaa taikaan juosta pimeässä metsässä ja seurata letkassa meneviä valokeiloja. Huomata yht´äkkiä että ohhoh, sitähän ollaan taas polvia myöden suossa tai vaan juosta ja ihmetellä sitä hiljaisuutta ja kevään tuoksua. Tuota tunnelmaa ja magiikkaa on vaikea selittää , se pitää kokea. Kaiken kruunasi maaliin tulo ja se valoshow joka odotti, aivan huikea sekä se viimeinen noin 700metriä kun juostiin tuoksukynttilöillä valaistua tietä. Jos siinä kohtaa ei tunnu fiilis huikealta niin ei sitten missään :)
Mudassa ja suossa tuli siis perjantaina käytyä jo riittäviin niin tiesi mitä lauantaina olisi odotettavissa, tällä kertaa ne toki ehtisi näkemään ja ehkä hieman katsomaan reittiä mistä mennä :)
Aamusta nopea aamupala muutaman tunnin yöunien jälkeen ja reippain mielin tuli lähdettyä kohti Pirtinmäkeä.
Selvästikin yöllinen kisa oli aikamoinen rasitus kuitenkin keholle koska verensokereiden kanssa alkoi säätäminen. Arvot aamulla suht ok, ehkä aavistuksen ylhäällä. En kuitenkaan lähtenyt niitä sen enempää korjaamaan koska kokemus osoittanut että rasitus kyllä laskee niitä. Niinhän se hitto soikoon alkoi taaskin, siinä noin puoli tuntia ennen startti alkoi jyrkkä lasku. Siinäpä sitten eväitä naamariin ja ei mitään kuin laskua vaan. Eipä siin, lisää evästä ja päätin että sitten vaan pysähdellään useammin kisassa. Eka tunti meni niin ettei mittari sitten päättänyt toimia , fiiliksellä vetelin ja ajettelin että tuntuu että olisi taas ylhäällä, ja olihan ne. Kun mittari päätti taas toimia niin arvot 14 ja nuoli ylös, tästä ei mennyt toki kuin noin 20min niin arvot 9 ja siitä saikin sitten lopun mennä niin että 20minuutin välein 20grammaa hiilareita ja loppu hyvin kaikki hyvin, maalissa arvot 7. Alku toki sakkasi jalat tuon heilahtelun takia mutta ei sillä niin merkitystä ollut.
Reitti oli ja juoksu oli taattua Bodomia, mutaa, mutaa ja mutaa, eli yhtä hauskuutta :) Oli siellä kyllä iso osa reitistä ihan kuivaakin, mutta kyllä tuota mutaa ja kosteikkoa oli enempi mitä viime vuonna.
Varsinkin tuo jälkimmäinen lenkki oli aikamoista tarpomista välilä, samaisella lenkillä huomasi nilkasta että oli tullut perjantaina pari kertaa nilkkaa hieman muljautettua. Kyllä sillä etenemään pääsi mutta varsinkin teknisissä kohdissa sai hieman irvistellä. No pari päivää lepoa niin eiköhän se siitä tokene :)
Tuohon lauantain juoksuun tuli lähdettyä ehkä hieman liian varovaisella vauhdilla , toki niin oli tarkoituskin mutta aikamoisen kirin sai lopussa otettua ja tuntui että virtaa jäi niin mieheen kuin jalkoihin. Hyvä näin, sillä aika oli kuitenkin parempi mitä viime vuonna vaikka nyt tuli otettua kevyemmin ja oli se perjantai pohjillakin. Jotain siis tehty oikein ja tästä on hyvä jatkaa :)
En osaa sanoa mikä tässä Bodomissa viehättää mutta pidän tätä yhtenä parhaista polkujuoksutapahtumista. Reitti on toki mahtava ja sisältää kaikkea mitä voi kaivata, tapahtuman järjestelyt ovat hyvät ja lämmin vesi suihkuista aina loppu kuulemma. Eli kaikkea sitä mitä ihminen voi vaan kaivata:)
Kiitos Bodom Trail taas , järjestäjät, vapaaehtoiset sekä kaikki uudet ja vanhat tuttavat joiden kanssa tuli juostua ja juteltua. Ensi vuonna varmasti nähdään !
Onneksi arpa oli suosiollinen ja tuli mahdollisuus kokea tuo Bodom Nightin taika.
Perjantaina ennen tuota iltakisaa oli jotenkin väsynyt ja voimaton olo, vähän sellainen että mennään nyt paikan päälle kun pakko on mennä. No kyllä se fiilis sitten jo tapahtuma paikalle muuttui ja väsymyskin väistyi.
 |
| Kuva @ Poppis Suomela |
Aamusta nopea aamupala muutaman tunnin yöunien jälkeen ja reippain mielin tuli lähdettyä kohti Pirtinmäkeä.
Selvästikin yöllinen kisa oli aikamoinen rasitus kuitenkin keholle koska verensokereiden kanssa alkoi säätäminen. Arvot aamulla suht ok, ehkä aavistuksen ylhäällä. En kuitenkaan lähtenyt niitä sen enempää korjaamaan koska kokemus osoittanut että rasitus kyllä laskee niitä. Niinhän se hitto soikoon alkoi taaskin, siinä noin puoli tuntia ennen startti alkoi jyrkkä lasku. Siinäpä sitten eväitä naamariin ja ei mitään kuin laskua vaan. Eipä siin, lisää evästä ja päätin että sitten vaan pysähdellään useammin kisassa. Eka tunti meni niin ettei mittari sitten päättänyt toimia , fiiliksellä vetelin ja ajettelin että tuntuu että olisi taas ylhäällä, ja olihan ne. Kun mittari päätti taas toimia niin arvot 14 ja nuoli ylös, tästä ei mennyt toki kuin noin 20min niin arvot 9 ja siitä saikin sitten lopun mennä niin että 20minuutin välein 20grammaa hiilareita ja loppu hyvin kaikki hyvin, maalissa arvot 7. Alku toki sakkasi jalat tuon heilahtelun takia mutta ei sillä niin merkitystä ollut.
Reitti oli ja juoksu oli taattua Bodomia, mutaa, mutaa ja mutaa, eli yhtä hauskuutta :) Oli siellä kyllä iso osa reitistä ihan kuivaakin, mutta kyllä tuota mutaa ja kosteikkoa oli enempi mitä viime vuonna.
Varsinkin tuo jälkimmäinen lenkki oli aikamoista tarpomista välilä, samaisella lenkillä huomasi nilkasta että oli tullut perjantaina pari kertaa nilkkaa hieman muljautettua. Kyllä sillä etenemään pääsi mutta varsinkin teknisissä kohdissa sai hieman irvistellä. No pari päivää lepoa niin eiköhän se siitä tokene :)
Tuohon lauantain juoksuun tuli lähdettyä ehkä hieman liian varovaisella vauhdilla , toki niin oli tarkoituskin mutta aikamoisen kirin sai lopussa otettua ja tuntui että virtaa jäi niin mieheen kuin jalkoihin. Hyvä näin, sillä aika oli kuitenkin parempi mitä viime vuonna vaikka nyt tuli otettua kevyemmin ja oli se perjantai pohjillakin. Jotain siis tehty oikein ja tästä on hyvä jatkaa :)
En osaa sanoa mikä tässä Bodomissa viehättää mutta pidän tätä yhtenä parhaista polkujuoksutapahtumista. Reitti on toki mahtava ja sisältää kaikkea mitä voi kaivata, tapahtuman järjestelyt ovat hyvät ja lämmin vesi suihkuista aina loppu kuulemma. Eli kaikkea sitä mitä ihminen voi vaan kaivata:)
Kiitos Bodom Trail taas , järjestäjät, vapaaehtoiset sekä kaikki uudet ja vanhat tuttavat joiden kanssa tuli juostua ja juteltua. Ensi vuonna varmasti nähdään !
Kommentit
Lähetä kommentti